Taijin harjoittelu perustuu kahteen ”tukipilariin”, liikesarja- ja pariharjoitteluun. Kaikki taijin ”salaisuudet” löytyvät liikesarjaharjoittelun avulla ja pariharjoituksilla ne voidaan todentaa ja tarkistaa.

Liikesarjat

Liikesarjat muodostuvat saumattomasti toisiinsa yhdistetyistä taistelutekniikoista, jotka voidaan jakaa neljään luokkaan: heitot, lyönnit, potkut ja qinna- eli lukko- ja hallintatekniikat. Tekniikat ovat peräisin Ming-dynastian kenraalin Qi Jiguangin (1528-1588) sotastrategiaa koskevasta kirjasta, jossa hän esitti 32 aseetonta taistelutekniikkaa.

Liikesarjojen liikkeiden sovelluksia on hyödyllistä harjoitella parin kanssa, koska näin saa paremman ymmärryksen liikkeiden oikeasta suorituksesta liikesarjassa ja myös alustavaa näkemystä liikkeiden soveltamisesta.

Liikesarjat eivät kuitenkaan ole niinkään tekniikkaharjoitteita, vaan palvelevat lähinnä seuraavia tarkoituksia:

* Qi-energian kumuloituminen kehoon ja sen hallinta
* mielen ja kehon yhteyden ymmärtäminen ja kehittäminen
* rennon ja tehokkaan kehon liikemekaniikan oppiminen.

Näiden ominaisuuksien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan Kiinassa sisäiseksi gong fuksi (tai kung fuksi kuten se länsimaissa yleensä kirjoitetaan). Taijin todellinen soveltaminen taistelutaitona perustuu sisäiselle gong fulle, joka mahdollistaa tekniikan kuin tekniikan tehokkaan soveltamisen.

Osana liikesarjaharjoittelua taijissa on tapana tehdä yksittäisten liikkeiden toistoa, tarkoituksena omaksua taijin periaatteita ja ottaa ne sitten mukaan varsinaiseen liikesarjaan. Esimerkkinä tästä ovat Chen-tyylille ominaiset silkkitoukkaharjoitukset, joissa kehitetäään ns. silkkitoukkavoimaa, joka on koko kehon koordinoitua kiertoliikettä, alussa ulkoista ja harjoittelun edetessä sisäisempää. Itse asiassa Chen-tyylin sovellettavuus taistelutaitona perustuu pitkälti juuri silkkitoukkavoiman käyttöön.

Lisäksi historian saatossa taijihin on otettu mukaan siihen alunperin kuulumattomia qigong- ja meditaatioharjoituksia, mm. zhan zhuang-seisontameditaatiota. Näistä voi olla hyötyä sisäisessa harjoittelussa, mutta ne eivät ole välttämättömiä taijissa edistymisen kannnalta.

Liikesarjaharjoittelun osalta tulee ymmärtää se seikka, että vaikka liikesarjan ulkoinen olemus ei juurikaan muutu harjoittelun edetessä, niin sen sisältö muuttuu paljonkin. Alussa harjoitellaan ulkoista liikettä ja kehon koordinoitua liikkumista, myöhemmin alkaa sisäinen (energia)harjoittelu joka etenee myöhemmin mielen harjoitukseksi, kaikki tämä saman liikesarjan puitteissa.

Myös aseet ovat kuuluneet taiji-oppimääriin historian saatossa. Näistä yleisimpiä ovat miekka, sapeli ja keihäs. Sanotaan, että ase on käden jatke ja nykypäivänä, jolloin aseiden käyttö on harvinaista, onkin aseharjoittelun ehkä tärkein anti tukea aseetonta harjoittelua.

Mestari Lü demonstroi osan Chen-tyylin yi lu-sarjaa:

Mestari Lü demonstroi osan Yang-tyylin pitkästä sarjasta:

 

Pariharjoitukset

Taijin syvällisempi omaksuminen vaatii liikesarjaharjoittelun lisäksi ja sen luonnollisena jatkeena pariharjoittelua, joka taijissa perustuu tuishou– (”push hands”) harjoitteluun. Liikesarjaharjoittelusta omaksuttuja asioita ”testataan” kontaktissa parin kanssa, ensin ennalta sovituin harjoituksin ja myöhemmin vapaammin ”sparraten”.

Taijin oleellisimpia asioita ovat omaan itseen tutustuminen ja itsensä hallinta, mikä alkaa liikesarjaharjoittelulla ja jatkuu luonnollisesti parin kanssa tuishou-harjoituksissa. Ilman hyvää itsekontrollia ei ole mahdollista oppia kontrolloimaan vastustajaa ja siksi myös tuishou-harjoituksissa on oleellista keskittyä omaan itseensä ja pyrkiä välttämään ”taistelua” harjoituskumppanin kanssa. Omat aikomukset pyritään salaamaan ja toisaalta opetellaan ”kuuntelemaan” kontaktin kautta mitkä ovat vastustajan aikomukset. Tämä vaatii herkkyyttä, joka syntyy pidemmän harjoittelun tuloksena.

Taijissa ei voimaan vastata voimalla, vaan vastustajan voimaa pyritään ”lainaamaan”, jolloin vastustaja tulee tehneeksi töitä itseään vastaan. Tavoitteena on hua, joka tarkoittaa jotakuinkin vastustajan voimasta kiinni ottamista, sen neutralointia ja palautusta. Palautushetkellä voimaan voidaan lisätä oma ”korko”, käyttäen kehon sisäistä voimaa. Tällöin puhutaan fasta tai fa listä tai fa jinistä, joka tarkoittaa (sisäisen) voiman ulossaattamista kehosta. Kuten mainittua, tätä fa:ta ei ole tarkoitus käyttää vastustajan voimaa vastaan. Kyseessä on muutenkin hyvin eri tyyppinen voima kuin se, jota tuotamme lihaksillamme ja sen oppiminen on yksi liikesarjaharjoittelun tavoitteista.

Hua perustuu ympyrä- tai spiraalimaiseen liikkeeseen, ensin ulkoiseen ja harjoittelun edetessä kehon sisäiseen, ja vaatii kehon rentouttamista, koska sisäisen voiman tuottaminen ei onnistu lihasjännityksessä. Tämä selittää taijin liikesarjaharjoittelun perusperiaatteet, rentouden ja pyöreän liikkeen vaatimukset.

Tuishou-harjoittelu on hyödyllistä myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita taistelutaidosta. Tavoitteena on auttaa harjoittelukumppania, eikä käyttää väkivaltaa. Tosin taistelutaidosta kiinnostuneille tämä tarkoittaa sitä, että parin tulisi käyttää välillä myös voimaa, ”auttaen” siis aiheuttamalla toiselle ”ongelmia”, jotka tulee ratkaista taijin keinoin, välttäen voiman käyttöä voimaa vastaan. Tässä tulee esille kenties tuishoun vaikein asia, kilpailuvietistä eroon pääseminen. Se on oleellista jos taijin syvällisemmän sisällön haluaa omaksua.

Taijissa edistyminen vaatii sitä, että voi kädestä pitäen saada kokea osaavan opettajan tekemistä. Hyödyllistä on, jos voi muutenkin harjoitella tuishouta itseään edistyneempien parien kanssa. Sanonta ”invest in loss”, ”sijoita tappioon” on hyvä pitää mielessä tuishouta harjoitellessa.

Tuishou-harjoitusten tuloksena voi oppia taijin erityispiirteen: vastustaja menettää kontrollinsa ja yleensä lentää tilanteesta pois. Korkeimpana tavoitteena voidaan pitää lausetta ”wu xing, wu shi; yi chu, ji fa”, joka voidaan kääntää vapaasti ”ei voimaa, ei tekniikkaa; yksi kosketus ja vastustaja lentää”. Vain harvat ahkerimmat ja lahjakkaimmat mestarit ovat oikeasti omaksuneet tämän ja nykypäivänä kun taiji tunnetaan lähinnä terveysliikuntana, on tällainen tavoite harvan tiedossa ja saavutettavissa.

Mestari Lü: Tuishou – sisäisestä rakenteesta ja liikkeestä:

Mestari Wei Shuren demonstroi tuishouta:

Mestari Feng Zhiqiang demonstroi taijin sovelluksia ja tuishouta Lü Baochunin kanssa:

 

Taijin harjoittelu Baji ry:ssä

Baji ry:ssä harjoitellaan Chen-tyylin taijin ensimmäistä pitkää yi lu-sarjaa, jossa on 83 liikettä sekä Yang-tyylin pitkää 85 liikkeen sarjaa. Tämän lisäksi tehdään yksittäisten liikkeiden toistoa, mukaanlukien Chen-tyylin silkkitoukkaharjoituksia.

Teemme myös tuishou-pariharjoituksia, jotka alkavat yhden käden työnnöistä paikallaan seisten, sitten kahden käden harjoituksesta, jossa aletaan myöhemmin käyttää myös liikkuvaa askelta. Perusteiden hiouduttua näissä kiinteissä, ennaltasovituissa harjoituksissa siirrytään vapaaseen tuishouhun, jossa yleensä hyökkäävä osapuoli käyttää voimaa ja vastaanottava osapuoli pyrkii selviytymään siitä taijin keinoin.

Seuraava video on lyhyt johdatus mestari Lün tapaan opettaa taijia:

Aseista olemme taijin osalta harjoitelleet miekkaa ja myös vähän pitkän keihään käyttöä voimantuoton kehittämiseksi.

Mestari Lü demonstroi pitkän keihään käyttöä voimantuottoharjoituksissa:

 

Ylitä rajasi

Tutustu kursseihin